tiistaina, kesäkuuta 24, 2008

lopussa?

MInusta tätä nykyä tuntuu että pojat on oikeasti, siis aivan oikeasti finito,loppu. Niitä oikeesti saa ettiä koiran ja haulikon kanssa jos jaksaa nähdä vaivaa, minä en ainakaan jaksa. Oltiin isolla kaveri porukalla juhannuksena yyterissä, mahtava paikka! no mutta kuitenki, humala taso oli kova, menin siinä sitten avautumaan vanhalle ihastukselleni, tiedätte kenestä puhun jos luette tekstin "miksi?". tää henkilö toruju mut niin kylmästi ku vain voi " en oo kiinnostunu" kiitti vitusti näistä! itkin sitte semosseet 2 tuntia pitkin yyteriä, alkoholilla ei toki ollu mitään vaikutusta asiaan, huhhuh ! no kuitenki loppu lopuks tää poika halas muo ja sano et kylsä viel jonku löydät, niin perus lause. "kylsä viel jonku löydät" you wish..i wish.. no kuitenki, aattelin sitte itkujen jälkee et ei helvetti, paikkahan on täynnä jätkiä, aina mul on joku ollu et kyl nytki irtoo..mut ei..joko ne esittää niin helvetin vaikeesti tavoteltavia, ne on varattuja tai muuten vaan niiiiin söpöjä ettei niit edes kehtaa lähestyy. ja jos joku lähestyy toteen sen yleensä niin ällöttäväks ja limaseks et jalat ei riitä tarpeeks kovaan karkuun lähtemiseen. Oli mul sit "juttua" yhen tutun pojan kaa, se on -88 mut hirveen hiljanen, mut hyvän näkönen ja aah mitä vaatteita, mut mitään ei tapahtunu, sou sad! Mut sitte törmäsin mun yhteen kaveriin joka oli kans sanonu tulevansa sinne niin se oli jo kerenny pokaan jonku pojan ja nyt ootteli siltä puheluu, sitte eilen ku soitin sille niin ne oli pitänyt pienet sessiot yleisessä kylpytilassa, vaikka se kyllä väitti että ovi oli lukossa ja totes vaan " en kyllä mee takuuseen että mitä oven toisella puolella olijat oli kuullu..Nyt sillä on sitte polvet mustelmilla ja kaula.. Kai ne hyvän näköset vaan hiippaili aina karkuun ku ei niitä siellä näkyny, tai sitte jos näky niin niillä oli toisessa kädessä jonkun toisen käsi. Meiän porukas oli mukana yks poika kenet oon aina tienny mut en oo oikeastaan jutellu ikinä sen kanssa sen enempää, mut se on aina kattonu muo hirveen pitkään, siis sillee et ei kukaan muu oo mitään huomannu mut mä itte oon. Nyt sitte reissus tutustuin kyseiseen henkilöön ja se oli aivan törkeen mukava,ja meil meni ihan mukavasti yksiin, mut se silti kattoo aina smalla tavalla, tosi kummallista. Ja eikä siinä muuten mitään mutta se on seurustellu yhen tytön kaa jo puoltoistavuotta. eli aika pitkään, ja vaikka se onki sellanen "naisten mies" ja vähä likanenki muitten tyttöjen kanssa, siis jutuissa niin en usko että se ikinä pettäis sen tyttöystävää, ehkä ihan hyväki niin..! Mut nyt on suihkun paikka ja sitte lähtö kaverille, aika varmasti tulossa leffa ilta, ainaki sään perusteella! ja sitte vois kattoo tallennuksesta vähä gossippeja ! yours truly girl next door

maanantaina, kesäkuuta 16, 2008

joskus rennommin, vai ei sittenkään?

Astetta rauhallisempi viikonloppu..Päätin lähtee perjantaina perheen kanssa maalle mummolaan koska en oo käyny siellä pitkäänpitkään aikaan ja muutenki antibioottikuuri päällä niin juhliinkaan ei oikein voinu lähtee..ja paska, taas unohin ottaa lääkkeen..no kuitenki. Käytiin sitte mun kaverin kaa pyöriin vähä keskustassa kun se oli kans saanu ajokortin, onhan ne maalaispojat niin söpöjä lippiksineen ja ah niin muodikkaineen vaatteinee..huoh..muutenki kaupunki oli niin kuollut kun ne vähäisetkin ihmiset kaupungista oli lähteny provinssirockiin joten olin mummolassa jo noin puoli 11 aikaa, what a night! ja vikko jatku serkkuja hoitaen. Onneks torstaina päsee jo kunnolla rentoutuun kaverilla, tai eihän tämäkään mitään hieveän rakka ole mutta voisin sanoa että rentoutumaan vähän eritavalla. Nyt tekis mieli vaan vetää parhaat kamppeet niskaan ja pokat päähän ja lähtee kierteleen kaupungille kavereitten kaa ja istuun vaikka rantaan tarkistaan pojat, ja niitten vatsat..namm..Kavereitten kaa usein oikein kauhistutaat ku herätään siihen kuinka pinnallisia ollaan, "joo siis pojalla pitää olla semmonen lätkän pelaajan kroppa, semmonen y- kroppanen" "siis millanen" " no siis semmonen et ei mitkän kauheen leveet hartiat mut semmosseet sopivat ja sitte vyötärltä vähä kapeempi ettei oo semmonen tasapaksu, ja tietenki aivan helvetin hyvät vatsalihakset, mut ei sit kuitenkaan liian.

torstaina, kesäkuuta 12, 2008

miksi?

"you`re beautiful, you`re beautiful.." Kaikki varmasti tunnistaa kappaleen pelkistä kertosäkeistön sanoista, ja minun tuskimpa tarvitsee kertoa että esittäjä on james blunt. Mutta ei sen enempää kappaleesta tai esittäjästä, en olisi muuten maininnut kyseistä kappaletta ellei siihen liittyis kipeitä muistoja. MIkä niissä jossain pojissa on kun niistä ei vaan osaa päästää irti vaikka niiden suhteen toivo on jo mennyttä, sitä kai vaan ajattelee että "entä jos.." Niin ainaki mä aattelin tai aattelen tai jotain..ääh.. Mun kaverit jakso aina jauhaa että ei se oo ees hyvän näkönen ja et se on ihan kusipää, mut sitte taas mä tiesin et se on mukava..mut et se on lätkänpelaaja ja niist ei tiedettävästi koidu muuta ku sydänsuruja, tai ainaki mun kohalla. Kaikki alko kun olin mun kaverilla ja sinne jotenki vahingossa pääs tulemaan liikaa ihmisiä. Mä en ollu yhtään harmissani tapahtuneesta koska tää kyseinen henkilö tuli myös sinne. Kaikista ihanninta oli, vaikka molemmilla oli pieni humala päällä, kaikki mitä tehtiin jäi halaukseen ja kädestä pitoon. Sekin on varmasti yksi syy mikä herätti mussa niin suuren kiinnostuksen, että se ei ollu heti repimässä vaatteita pois ja tunkemassa päälle, niinku valitettavasti enemmistö pojista humalassa.. Nähtiin sitte yhden pojan synttäreillä ja jatkettiin siitä sitten seuraaviin illanistujaisiin jossa istuttiin kahestaan sohvalla ja voicelta tulee mikäs muukaan ku james bluntin you´re beautiful. Katottiin toisiamme pitkään syvälle silmiin ja se sano mulle sen biisi kertosäkeen sanat ja sit me suudeltiin.aah.. en vaan saa sitä hetkeä pois mun mielestä, se oli niiin..no kuitenkin käytiin kerran ulkona yhessä ja siihen se sitte jäikin, se sano että sillä ei oo aikaa tyttöystävälle että oon tosi ihana ja blaablaablaa..kuultu satatuhattamiljoonaa kertaa kiitos ! Ollaan nyt ihan kavereita, mut jos se sanois et se haluis jotain niin luulen että mun olis tosi paha laittaa vastaan, vaikka pitäski ehkä..Miksi me ollaan aina valmiita syöksymään pojan kaulaan kun niitten aikatauluun vaan sopii, muutenkin naiset jäävät aina roikkumaan enemmän miehiin kuin toisinpäin..todella epäreilua. Ja senkun pitäisi mennä niiin toisinpäin. Mut olishan tää pitäny arvata, mietitäänpäs niitä biisin sanoja "But it's time to face the truth, I will never be with you." "But we shared a moment that will last till the end." Näihin sanoihin on tosi hyvä lopettaa, ainaki tältä erää, eiköhän tuolta taskunpohjalta löydy vielä monta sydänsärkevää tarinaa ja ehkä muutama hauskakin. Ja eihän sitä koskaan tiedä mitä huomenna tapahtuu! Nyt pyörimään täydellisten naisten uusin jakso, eihän tästä muuten hengissä selviä. yours truly: me

keskiviikkona, kesäkuuta 11, 2008

salaisesti tuttuko?

Mikä niissä varatuissa kiinnostaa? kysymykseen ei ehkä löydy yhtä oikeaa vastausta mutta omalla kohdallani voisin sanoa että vaara tulla nähdyksi ja varsinkin se että saa palan jonkun muun omaa, pääsee koskemaan siihen mikä on kiellettyä. Ja miksi aina se toisen oma kulta tuntuu niin täydelliseltä jos sitä omaa kultaa ei ole. Onko varatun kanssa oleminen nyt sitten edes loppujen lopuksi niin väärin? monen mielestä on, ja onhan se! En itsekkään kiellä sitä, mutta entä jos asiaa ajattelisi toiselta kantilta. Jos poika kerran on valmis pettämään ja hyppäämään sänkyyn sinun kanssasi voisi ajatella myös että hei " minähän vain pelastin kaksi ihmistä tuhoontuomitulta suhteelta", nimittäin mikään suhde ei voi toimia jos voi heti tarjouksen sattuessa hypätä uuteen suhteeseen. minullasattuu olemaan tästä hyvä esimerkki.. Eräs ystäväni on jo noin puolitoistavuotta on/offaillu yhden pojan kanssa. Poika on täydellinen, kuvitelkaa; ruskettunut iho, urheilijan kroppa, pitkä ja raamikas, eikä naamassakaan ole paljon haukkumisen varaa. Kohtelias, kuuntelee ja haluaa aina olla mieliksi, mutta osaa myös sanoa kun siihen on aihetta. Ystävänikin on sitä mieltä että enempää ei voisi toivoa. Silti kerta toisensa jälkeen hän ihastuu "parempaan" poikaan, pettää unelmamiestään ja tulle sanomaan mulle " ei oikeesti, tää se nyt on, tää on se mitä oon hakenu eise(sanotaan nyt vaikka miro) miro oo mitään tähän verrattuna"kuluu hieman aikaa ja " ei kyl se on miro, ihan oikeesti, en tiiä mitä mä taas ajattelin". Ja aina "miro" ottaa mun kaverin takasin, aina. ja aina mun kaveri löytää uuden..paremman..niinhän sitä luulis. Mutta tässä on hyvä esimerkki että tämä kyseinen poika ei vaan voi olla mun kaverille se oikea, koska kertatoisensa jälkeen hän pystyy ihastumaan muihin eikä pettäminenkään näytä tekevän kipeää.. Oon itse huono moralisoimaan ketään näistä asioista koska niitä varattuja on jo kerennyt muutama kertymään, vaikka yhdestäkään en ole vielä jäänyt kiinni! Yhdenkin pojan kanssa lukittauduttiin vessaan yksissä isoissa synttäri pileissä, sitten kun sieltä tultiin ulos täytyi minun esittää niin humalaista että kaaduin vessasta ulos niin että kaikki luulisivat että jätkä oli ollut auttamassa minua. ja tietenki taas nainen joutui hoitamaan likaisen työn, aina.. jätkät on sikoja. Hauskinta tässä tapahtumassa on että meinasin saada turpaani joukolta muijia kun he tuli syyttämään muo siitä että olin koskenut heidän kaverin jätkä kaveriin vaikka en ollut ollut lähelläkään koko tyyppiä.. Jäin siis kiinni mutta väärästä rikoksesta! Kaikista lähinnä olen ollu tkiinni jäämistä sillon kun olimme erään kaveri kanssa juhlimassa ja iskin silmäni yhteen poikaan joka oli tyttöystävänsä kanssa juhlimassa. Päädyin sitten kyseyisen jätkän kanssa saunalle jossa olimme vähällä jäädä kiinni, mutta sitten kun ajtkoimme keittiön puolella joku näki meidät, en vieläkään tiedä kuka mutta olen edelleen tyttöystävänkaveri joten sotku ei nähtävästi ole tullut julki, onneksi.. Kun sitten lopulta olin päättänyt että en enään koskisi varattuihin poikiin, tutustuin erääseen henkilöön joka oli kuin unelma, veistetty juuri niistä aineksista joita rakastan, ulkona satoi lunta ja seisoimme siinä ja vaihdoimme numeroita ja halasimme, ihanan tunnelman kylläkin rikkoi pojan lause "pakko mennä ku on niin kauhee kusi hätä" niimpä tietysti, tää oliki jo liian elokuva tunnelmissa ! seuraavana päivänä tulee kuitenkin viesti että hänellä on tyttöystävä ja että tuntee hirveää oman tunnon tuskaa ja että aikoo kertoa hänelle. NO mitäs muutakaan minä siinä tilanteessa teen kuin sanon että "älä nyt sun tytölles kerro, se oli vaan yks ilta eikä sitä muistella,se ei saa koskaan tietää asiasta koska me ollaan ainoot jotka tietää koko jutusta että jos sä vaan pystyt elää asian kanssa niin se siitä" no siihen loppui meidän yhteyden pito ja kesti kyllä hetken että jaksoin edes katsella poikia..ainakin muutama viikko ! No mutta elämähän kävisi hirveän tylsäksi jos ei jonkun kanssa sähläisi tai jos ei oli mitään salaisuuksia tai luurankoja kaapeissa..minulla niitä on ainakin vielä yksi..miksei muutama enemmänkin.. MÄ oon sitä mieltä että kaikki on sallittua, eikä vain kännissä ja läpäl, elämä on tarkotettu elettäväks vaan yhen kerran joten eiköhän koluta kaikki ehdokkaat läpi nii ei jää ainakaan ketään hampaan rakoon kolottamaan? miten olis? kavereittenki exät matalaks? -no ei nyt ihan niin pitkälle mennä, vai antaiskohan kaveri sittenki luvan? yours truly: girl, madly love with life
sataa, sataa ja sataa, eiks tää ikinä lopu? kesälla jos sataa ei tee mieli muuta ku jumittaa himas ja sydä. nimenomaan syödä. ja lihoa siinä samalla, jos tätä sadetta jatkuu vielä kauanki niin voin taata että baarista mun matkaan ei lähe enää ku joku keskiikänen vahnaukko jolta on hukkunu silmälasit. Ja kaiken lisäksi olen liikuntakiellossa 3viikkoa liiallisen tanssimisen ja juoksemisen takia, nilkat aivan paskana. Että tämmöst tänään. Elokuvissa sade ei ole läheskään näin masentavaa, sillon tapahtuu aina kaikkea romanttista, nainen juoksee sateelta suojaan katokseen ja kappas siellä seisoo hänen tuleva aviomiehensä, vaikka eiväthän he sitä tiedä. Sateessa seisovat ihmisetkin näyttävät kauniilta ja seksikkäiltä, mutta odotappas kun itse menet seisomaan sateeseen niin se on kyllä seksikkäästä kaukana, meikit valuu poskia pitkin, märät vaatteet roikkuvat päällä ja tukka valuu päätä pitkin, seksikästäkö? kyl sillä miehen nappais, jos toisenki. Onkohan mulle tapahtunu ikinä mitäänn ihanaa sateessa, ei kai, ksoka yleensä luikin pakoon jokasita toisen sukupuolen edustajaa jos olen kastunut tai vähänkin räjähtäneen näköinen, eli silloin en tapaa ihmisiä. ehkä siinä juuri on syy. me menemme tietämättämme karkuun elokuvien kohtauksia. jos heittäytyisimme tilanteisiin ja vaan nirran vietäväksi samalla lailla kuin lempinäyttelijämme, ei olisi mitään ongelmaa, mutta kun emme. harmi sinänsä. taidankin sitte lähtee tästä tonne ihanaan kaatosateeseen, ja mennä videovuokraamon kautta mun kaverille. heipodei

tiistaina, kesäkuuta 10, 2008

kultainen keskitie?

Jäin miettiin eilen vähä enemmänkin yhenillanjuttuja ja aloin miettiä omia sekoilujani. Yks aika mieleenpainuva poika noin kuukaus sitte osui samalle kotimatkalle ku baarist piti lähtee. tai oikeastaan pitäs puhuu jo ihan kunnolla miehestä tai miten sen nyt ottaa. kuitenki baarissa oli jo vähän silmäpeliä mutta ei mitään sen erikoisempaa. Jotenki sitte päädyin niille yöks mut oli pakko lähtee jo aikasin aamulla muuten olis ollu liian kiusallista. kaikista hauskinta tässä on se että tää kyseinen henkilö tuns mun tosi hyvän kaverin ja nähtiin sitte mun kaverin ylppäreissä. Onneks molempia nauratti ja pystyttiin jutteleen ja oleen suhtkoht normaalisti. en kuitenkaan usko että meillä enään tulee mitään ikinä tapahtumaan mutta se poika oli kyllä ihana. kohtelias, ihan ok näkönenki,mukava, aika lailla perfect. mut liian vanha ja muutenki, siin ei sit ollu sitä jotain vaikka toisaalta siinä oli sitä ja vähän enemmänki, en ees tiiä enään mitä höpötän, meni taas sekavaks! Toisaalta on tosi tylsää että mulla ei ole tosiaan elämässä ikinä ollut 2 kuukautta pidempää suhdetta. Jos laskis kaikkien juttujen, siis myös niitten pienimpienkin kestot yhteen ja ottais keskiarvon tulos olis varmaankin joku 3,54 päivää.. eli menee kännin piikkiin..huoh. Ihmiset voi jakaa aivan selviin eri ryhmiin. ryhmä 1 ne jotka löytävät heti kasvaessaan pojan ja viettävät sen kanssa suurimmanosan nuoruudestaan, ehkä muuttavat yhteen, tai jopa olevat loppuelämän yhdessä, mutta jos ero tulee haetaan sitä toista valittua pitkään ja koittaa sinkku v aihe jossa voi joutua rappiolle. ryhmä 2. ihmiset jotka harrastavat pitkiä suhteita(noin 4 kuukautta - vuosi) mutta eivät välttämättä edes tunne sanaa sinkkuus, vaan aina eron sattuessa pitää löytää heti uus tai tarttua exiin ettei vain jäisi yksin, koska "mitä minä sitten tekisin?" "kaverit ja juhliminen, mitä ne on?" ryhmä 3. ikisinkut, bailaavat, pitävät poikia vain välikappaleena tyydyttämään heidän oman nautintonsa eivät viis välitä seurustelusta koska "vapaana on aina hauskempaa, kuka haluisi elää narun päässä?" no, siitä voidaan olla erimieltä mutta eivät he ainakaan. ryhmä 4. säälittävä ryhmä sinkku naisia jotka haaveilevat unelmienmiehen ilmestymisestä ovelle valkeanhevosen selässä luvaten heille onnelista sadun loppua. nämä naiset kuitenkin myös usein jäävät yksin syömään suklaata ja katsomaan romanttisia elokuvia, toisinsanoen elämään kauniin kukkaiseen satumaailmaansa, sinkkuina. voisi tähän laittaa vielä ryhmän 5. joka yrittää epätoivoisesti löytää unelmien Dan humpreyta kiertäen kaikenmaailman miesten pedit aina ajatellen että "ehkä se on tämä, juu tämä se on" joutuen kuitenkin aina pettymään. Löytyy myös sitten työnarkomaanit joilla ei ole edes aikaa ajtella koko toisensukupuolen olemassa oloa. Näistä mikään ei kuullosta aivan unelma lokerolta, mikä on siis se kultainen keskitie? ei saisi ravata baareissa liikaa, ei etsimällä etsiä, kotoa käsin ei kuitenkaan tapahdu mitään, työpaikat nörtit enemmänkin oksettaa, internetistä etsintä on epätoivoista ja tuskaista. Pitäisi siis vaan päivät pitkät kulkea kaupungilla bongailemassa otollisia kummapneita ja heidän saapuessaan kohdalle joko pyörtyä , pudottaa jotain tai kompastua. Suomalaisilla miehillä on vaan tapana kävellä ohi eikä edes kiinnittää huomiota moiseen.miehet on hankalia mutta kuka sanoo että miesten pitäisi tehdä aloite? ei kukaan, jos me vaikka seuraavalla kerralla pyydettäisiin heitä tanssimaan, treffeille, tarjottaisiin drinkki tai aloitettaisiin flirttailu.. ei hassumpi idea! ennen sitä voisi kyllä syödä pari riviä tummaasuklaata, käpertyä peiton alle katsomaan notting hilliä ja sitten joku päivä astua ulos luolasta. yours truly: you know who

helmiä vai pelkkää muovia?

En jaksanut istua enään kotona, ja just sopivasti kaveri soitti ja eikä kauaa kestäny että jo suljin kotioven perässä ja lähin kaupungille. Istuttiin ja puhuttiin aivan täyttä paskaa oikeastaan. pojista lähinnä, ja seksistä, mietittiin että kuinka likasia ihmiset loppujenlopuksi on, vähän ehkä liiankin. itse tilanne tuntuu likaselta vasta sen jälkeen kun sitä oikein kunnolla alkaa pohtimaan ja miettimään. mietittiin myös sitä että kuinka paljon helpompi on heittäytyä mukaan yhdenillan juttuun ja suostua jopa asioihin joita ei ikinä olisi kuvitellukkaan, kuin elää vaki suhteessa ja tuntea ihminen hyvin ja jakaa kaikki asiat yhdessä. Läheisen ihmisen kanssa toki on turvallisempaa, mutta ajatus siitä että välttämättä yhdenillan miestä ei ikinä enään tapaa, on houkuttelevaa. Päätin siis lopettaa loputtoman poikaystävä jahdin viimeinkin ja keskittyä elämään nyt ainakin toistaiseksi vain tätä päivää. Väkisin ei löydy kuin muovihelmiä, ja eiköhän se ole päivänselvää että se oikea helmi olisi paikallaan, no ainakin sitten joku päivä ! Kuitenkin kokemuksia tässä elämässä pitää hankkia, niin onko se nyt niin paha jos aina silloin tällöin baarireissun jäljiltä löytää itsensä jonkun uuden tuttavuuden kainalosta, kunhan jätkä ei vie sinua mummonsa luo niin että juokset puolet kamoista kainalossa ulos talosta toivoen että poika ei enään koskaan ottaisi yhteyttä, jos ottaisi haistattaisin sille pitkät ja sanoisin adios! joku raja kuitenkin.. kesä on hassua aikaa, saa nähdä minkälainen tarina juhannuksesta syntyy, sitä peläten. kauniita unia ja kiiltokuvia <3

maanantaina, kesäkuuta 09, 2008

This is how it begins..

Jännittävää, oma blogi. Tänään oli juuri niin sateinen ja tuulinen päivä että sisällä istuminen ei ole hullumpi vaihtoehto. Ei ainakaan kesätöitteni jälkeen. Joka päivä nousen 8 ylös, poljen pyrällä keskelle kotikaupunkini keskustaa ja tartun luudan varteen. tänään se ei ainakaan ollut niiin kauhean mukavaa. Epämielyttävämpää siitä tekee se, että joudut olemaan ihmisten keskellä aivan karmean näköisenä ja kaikenlisäksi niin yltäpäältä hikkapölyn peitossa että sitä voi jopa erehtyä luulemaan hyvin epätasaiseksi rusketukseksi. Joudun aina suihkun jälkeen pettymään kun luulemani rusketusraidat jaloissa olivatkin vain likarajat! siistiä työtä. Ja vielä pahemmaksi vain muuttuu, ipodinin sekosi eikä toimi joten musiikkikaan ei ole tukena raskaassa työssä. Hienosti alotin heti valittamalla, ehkä pitäis ettiä positiivia asioita tästäkin kuten.. no saan ainakin rahaa..hmm..muutama söpö poika kävelee ohi aina silloin tällöin ja saattaa jopa vaihtaa hymynkin..saan olla ulkona..fyysistä työtä yhtä kuin laihtuminen ! oon vaan niin väsynyt, enkä edes tiiä että mistä, tänäänki lähin töistä lujaa, hieman etuajassa kotiin ja kun saavuin kotipihalla, mä vaan itkin, itkin ja itkin, menin sohvalle ja itkin. en tiiä mikä muo nykyään vaivaa, ehkä ne eiliset koe esiintymiset stressas liikaa. tosiaan pyrin musiikkiteatterikouluun helsinkiin eilen, olin siellä jo viimevuonna mutta tästä vuodesta sanottiin että sinne pääseminen on paljon vaikeampaa koska vaatimus taso on korkeammalla ja hakijat ovat vanhempia ja tähtäävät ammattiin, olin nuorimpien joukossa, no ei ihmekkään, minähän olen vasta 18. No itku kohtaus on taas ohi ja päätin avata blogin, tähän mennessä ajatus on tuntunut hyvältä, vihdoinki voi kertoa asioista salaisesti mutta samalla jakaa ne kaikille. Toivon todella sitä että jonakin päivänä voisi vain marssia kaupan kassalle ja tilata elämän itselleen, juuri sellaisena kuin sen haluaa, mutta epäilempä vahvasti että näin ei tule käymään.Vaikkakin, oma elämäni taitaa olla jo tarpeeksi värikäs. Jos kertoisin jotain itsestäni. Ensinnäkin, rakastan vaatteita, perjantaina myin sydämeni yksille kengille, ja hetken kuluttua ne roikkuvatkin jo kädestäni hienossa paerikassissa. Kaverit joskus haukkova henkeään kun näkevät minun vaatteita, johtuen todennäköisesti siitä että ne ovat joskus aika muodikkaitakin vaikka en siihen pyrikkään, oma tyyli, se paras tyyli ja second hand<3 Asun vanhempieni kanssa, ja koiran joka on todennäköisesti homo. Minulla on kasa aivan mahtavia ystäviä, jotkut yhtä hulluja kuin minä, jotkut vähän vähemmän, kumpi nyt onkaan sitten parempi asia! Ja varmasti se tärkein asia tämän ikäisten elämässä, ei en ole varattu, olen niin vapaa kuin olla ja voi, ja mitä poikiin tulee olen äkkipikainen, ihastun nopeasti ja helposti mutta myös yhtä nopeasti poika alkaa ällöttää ja tai sitten mä alan ällöttää niitä, miten tykkää.Yhen illan jutut on varmasti se sana jota haen tähän elämän tilanteeseen. Mutta nyt taidan mennä vuokraamaan kasan elokuvia, ostaa maissilastuja ja juustodippiä ja käpertyä ikeasta ostetun miehen kainaloon. Todays film; laitetaan jotain aurinkoista ja iloista, Toscanan auringon alla
Have a nice and rainy day! yours truly; character from my life