your way

Eilen viimeksi kun ajoin kotipihaan autolla, paiskasin autonoven kiinni, juoksin sisään, en sanonut kellekkään mitään, nappasin vaan salikamat ja lähdin. Salilla juoksin paidan märäks ja sitte, olo vaan helpotti. Joskus vituttaa vaan niin paljo ettei sitä pysty edes kontrolloimaan, ja yleensä vitutus johtuu niin maailman pienimmistä asioista. kuten pojista ja kavereista. Mietin aina, että jos joku ihminen saa sut melkein hajoamaan, niin että sun tekee mieli hakata auton rattia, huutaa ja itkee niin mitä semmosseen ihmisen kanssa tekee? varmsinki ku sysymys on kaverista. Ok, Joskus kaikkien naama vituttaa, eihän sille voi mitää, mutta miettikää että teillä on ystävä, jonka vittuilua saatte kuulla päivittäin, kenen suusta ette oikeastaan koskaan(muuta kuin äärimmäisessä humalssa) kuule mitään mukavaa, joka pitää aina itseään parempana, ei kestä että sinulla on parempia ystäviä kuin hän, hänen käytöksensä vaikuttaa mustasukkaiselta ja jos juhlit ja pidät kivaa tai lähdet jonnekki niin hän ei voi kuunnella sinua ja vain olla iloinen puolestasi vaan hän alkaa heti kertoa kuinka kivaa hänellä on ollut tai sitten hän ei ole vain jaksanut lähteä mihkään koska pitää välillä miettiä mihin sen vapaa ajan tuhlaa. Ihminen joka ei ota minkäänlaista kritiikkiä vastaan, hän on aina oikeassa ja suuttuu melkein kaikesta mistä hänelle mainitsee ja jonka kanssa pitää koko ajan olla varpaillaan. Ei kuullosta kovin kivalta? no hauskin juttu tässä onkin sitten se, että minkä takia tuollaisen ystävän kanssa ylipäätään on? Siihen vaan jotenki jää kierteeseen. Annat lopulta kaiken anteeksi, siedät sen vittuilun ja kaverin pahat päivät. Sitä aattelee et meil on kuitenki niin hauskaa aina yhessä..mut sit alkaa miettiin..et nii, ku me tehään sitä mitä se haluu. Oon nyt pikku hiljaa alkanu tajuta sen, että miksi kiduttaa itseään niiden pienien hyvien hetkien takia, kun on olemassa kavereita keiden kanssa saa olla niin vapaa ja omaitsensä kuin vain mahdollista. Ystävyys ei ole todellakaan sitä että vertaillaan toisiaan, puhutaan pahaa selän takana, ei kunnioiteta toista yhtään eikä suostuta tekmään kompromisseja. noi asiat päin vastoin ja vähän lisää, se on ystävyyttä.Mulla on 3 kaveria keiden kanssa liikutaan todella paljon nelistään, kaikki ollaan aivan erilaisia mutta mä en vois ikinä kuvitellakkaan että sitä porukkaa ei olis. Kaikki niin mahtavia tyyppejä. Kuinka monelle voitte ihan rehellisesti kertoa aivan kaikein? synkimmät salaisuudet ja noloimmat haaveet ja kaikki pikku mokat mitä olet elämässä tehnyt, häpeilemättäja kiertelemättä asioita? mulla niitä on kolme. Mä toivon että kukaan ei elämässä tee sitä virhettä minkä mä oon tehny, uppoa niin syvälle jonkun kaverin elämään, että sieltä on lähes mahdoton uida pois. Ihmistä, on se sitten kuka tahansa läheinen, sitä on vaikea päästää lähtemään, on vaikea olla olematta osallisena ihmisen elämään kenen kanssaolet ollut hyvä kaveri 6 luokalta lähtien.Joskus vaan pitää tehdä valintoja, varmsinki kun tullaan siihen pisteeseen että tekisi mieli heitellä tavaroita seinille ja siinä vaiheessa kun sun käytöksesi alkaa häiritsemään muita ihmisiä. Jokainen loppujen lopuksi elää elämäänsä vain itselleen, ja rakentaa siitä juuri sellaisen mitä haluaa. Kukaan ei saa tulla sanomaan sinulle kenen kanssa sinun tulisi seurustella, tai varsinkaan haukkua poikaystävääsi jayrittäen tehdä kaikkensa ettei sinulla olisi ketään, koska vaan hänellä saa olla. Sinä itse kirjoitat oman elämäsi käsikirjoituksen, ja maustat sen haluamillasi henkilöillä ja lavasteilla. yours truly