pessimisti, minäkö?

En osaa mitään. Olen huono kaikessa mihin ryhdyn. Minua ei arvosteta, eikä myöskään tekemisiäni. Vatsaa löytyy liikaa, reidetkin voisi olla pienemmät. Olen rahaton. elämässä ei ole iloa. Seinät kaatuu päälle. Stressi. Uupumus. Väsymys. RIITTÄMÄTTÖMYYS. Nämä kaikki on älyttömiä kliseitä joita löytyy jokaisen omasta sanavarastosta, ainakin joinakin kausina. Kuten minulla nyt. Yritän kauheasti olla positiivinen ja iloinen, pärjätä ja olla kiinnostunut. Mutta pessimismi ja synkkämieli puskee aina taka-alalta esiin, eikä sitä pidättele mikään.Tälläkin hetkellä elämässäni on kaikki niin hyvin kuin voi olla, taino niin miten sen nyt ottaa. Olen tullut taas vaihteeksi tulokseen että haluan poikaystävän, sopiva ehdokaskin olisi jo tiedossa kunhan saisin ensin hänet kiinnostumaan minusta, olen kuintekin 100% varma ettei näin tule käymään. Huomatkaa; pessimismi. Olen jäljessä koulussa, en osaa mitään yhtä hyvin kuin muut. Kaikki muut tuntuvat oppivan kaiken tostanoin vaan mutta minä junnaan paikallani, Mutta todennäkösesti on jo liian myöhä mitään asioita oppia tai koska edes ehtisi. ei minusta tule parturi-kampaajaa. Tehkääpä sama huomio. En osaa tanssia, ääni paskana eikä mistäään tule mitään, muut ovat parempia näyttelemään. Teatterikorkeakoulun saan kyllä unohtaa tältä sekunnilta. Ei varasti enään tarvitse sanoa vaan luulen että tein pointtini selväksi. Miksi kaikki asiat on niin paljon helpompi ajatella negatiivisesti? Lievittääkö tämä ajattelu tapa tosiaan mahdollista pettymyksen ja itseinhon tunnetta epäonnistumisissa. Vai antaako tälläinen ajattelu tapa yhdistettynä epäonnistumiseen lisää pohjaa omalle huonouden tunteelle. Olen lähipäivinä tajunnut että vaikka kuinka ajttelen että elämä paskaa se ei muuta elämää parempaan suuntaan, vaan päin vastoin. se painaa sinua vielä syvemmällle omaan suohosi. Muttajos taas ajattelisi optimistisesti ja positiivisesti voisi elämän laatu samalla parantua ja yhtäkkiä huomata että omalla asenteella pääsee helvetin pitkälle. Nmittäin, asiahan on niin että; ei ne läskit lähde itseinholla ja säälillä. Ei se kunto nouse penkkiurheilulla.Poikaystävä ehdokkaat myöskin hirveän harvoin tulevat etsimään sinua kotioveltasi ja itsensä haukkuminen ja mollaaminen harvoin on tehnyt sinusta parempaa koulussa ja harrastuksessa. Tiedän nämä faktat, ja osaan myöntää ja nähdä itsessäni lukuisat virheet ja myöskin tiedän miten pitäisi toimia. Joten miksi en toimi? Olen lukuisat kerrat istunut sängyllä ja kirjoittanut blogia, aloittanut ideasta joka on päälimmäisenä mielessä ja antanut sanojen vain virrata sen enempää suunnittelematta, usein olen näinä kirjoitus kerroillani tehnyt matkoja itseeni ja löytänyt oivalluksia ja tunteita itsestäni jotka ovat aivan uusia. Blogin kirjoittaminen on avannut minulle mielettömästi minua itseäni mutta tekemistä kyllä riittää. Toivoisin että olen avannut ainakin joitain asioita ihmisille omien ajtusteni kautta. xxxx Kello on Paljon, ja taidan jatkaa tätä "oman elämäni parantamista" taas huomenna. Pitää vain muistaa että pohjalta on aina suunta vain ylöspäin, ainakin toivottavasti. yours truly me